#250062

Nimetön

et,

> Ymmärrän kyllä myös sen että rajoittamalla asioita ja noudattamalla sääntöjä on mahdollista saada tajunta ns laajenemaan. Se onko siitä lopulta mitään hyöttyä vai viekö se ainoastaan syvemmälle suohon onkin oma lukunsa :)

Sehän se haaste onkin. Jopa suuri ja kauhistuttava! ”No nyt kun oot valaistunut, mitäs teet?” Siinä tosiaan piilee syvä suo, johon monet ovat uponneet. Se riski vaan on otettava, sillä tosiaan, sen suon tuolla puolen avautuu erämaa täynnä kulkemattomia teitä (ja useampi uus suonsilmä, tietty), .. Ite oon muutamankin parin saappaita menettänyt sen takia.

Ne mitä aiemmin määrittelit soovaksi, ja muutama muukin asia, ne voi hyvinkin nähdä Rastafari-perinteeseen sisäänrakennettuina soina. Monestakin syystä ne ovat merkittäviä itsessään, mutta moni jää silti liialti kiinni niihin; takertuvat lokseihinsa, nääntyvät itseaiheutetussa aliravitsemuksessa, antavat savun mennä silmiinsä. Niiden korostamisen voi nähdä konstina jättää ovelta kurkkivat oven ulkopuolelle — ne ovat enemmän astinlautoja kuin kulmakiviä. Selassie I-näpäytys joka kerta.

> Itse koen että voin olla omalla tavallaan vapaampi jos en määritä itseäni ”olen rastafari” olen sitä olen tätä.

Siinä taas on vaara jäädä vangiksi maailman tuulille, eikö? Yhtälailla sen voi nähdä vapautena kasvaa tilanteiden mukana, mukautumisena olosuhteisiin jne, mutta toisaalta myös heittäytyy maailman riepoteltaviksi.

Tavallaan yksi asia kanssa joka kait on Rastalle jossain määrin ominaista on se, että jokainen on monikulttuurinen. Sen lisäksi että on ne kulttuurit jotka ovat jokseenkin kaikille ominaisia, suhde kasvu- & elinympäristöön, perheeseen & lähimmäisiin, kieleen, kansaan, paikallisiin ilmiöihin.. Sen lisäksi on Rasta. Tämä avaa aivan uuden tulokulman — aivan kaikkeen. Ehkä sen voi nähdä vähemmän vapaana kuin jos ei olisi sellaista määrettä, mutta itse koen sen hyvinkin vapauttavana (ei niinkään liberalisaationa vaan emansipaationa, jos tuolla sävyerolla on merkitystä), juurikin sen näkökenttää laajentavan vaikutuksen vuoksi. Toki Rastan voi nähdä myös noiden muiden kulttuurien vaikutuksen lakkaamisena ja yhtymisenä yhteen ainoaan, joka onkin sitten jo ns. nextiä leveliä.

baisao,

> Jaan Kaplinski .. Käytännössä hän siis kirjoittaa siitä, kuinka vasta pyhän käsitteen vesittyminen on mahdollistanut ihmiskunnalle ekologisen riiston ja luonnontuhoamisen.

Kiitos tästä, aivan uusi tuttavuus. Pikaisella googlauksella löysin hänen kotisivunsa ja sieltä kirjoituksen ”Jos Heidegger olisi ollut mordvalainen”. Puhdasta kultaa, tiivisti useammankin ajatukseni ja antoi uusia rakennusosia.. Ja ihan asiaa vaikuttaa kirjoittaneen muutenkin. Saatat hyvinkin olla oikeassa, voisin tykätä viittaamastasi kirjoituksesta. Jos muistat mistä oli kyse ja mistä kirjoituksen saa, vinkkaa vaan.

> Minulle tuli tuosta Kosmoksen haastattelusta taas mieleen, että kun aina puhutaan tästä luonnollisemmasta elämästä, ei useinkaan oteta huomioon, että jo eri vedenjakajilla luonnollisen elämän lähtökohdat voivat olla täysin erilaiset. Puhumattakaan siitä että sovelletaan toiselta puolelta maapalloa tuotuja ”luonnollisuuden” oppeja esimerkiksi Suomessa.

Siihen on syynsä etten itse kovin helposti (enää) käytä ilmaisua ’luonnollinen’. Liian monesti se on liian epämääräinen, jopa epärehellinen — varsinkin, kun sitä käytetään maailmankuvan rakennuspalikkana. ’Luontevan’ koen, no, luontevammaksi; luonne tuo paremmin esiin vääjäämättömän itseisyyden.. Se on enemmän luonnonmukainen kuin varsinaisesti luonnollinen. Puhumattakaan että kaikessa epämääräisyydessään ’luonnollisesta’ voi juontaa vielä epämääräisempiä käsitteitä, kuten epäluonnollinen tai yliluonnollinen, joiden merkittävin käyttötarkoitus on olevaisen alistaminen.

Ja tuonkin kirjoitettuani totean, että myös ’luonnolliselle’ on perusteltu paikkansa monessa kohtaa. Mietitään vaikkapa ihmisen ihoa, kaikessa huikeudessaan se on suurin aistinelimemme. Monet pitävät sitä hyvänä toistuvasti sivelemällä siihen erilaisia petrokemian tuotteita. Ei se ole luonnollista, että ihon kautta sisäistetään pitkälle prosessoituja fossiileja. Joillekin se tosiaan voi olla luontevaa (opitun käyttäytymismallin pohjalta), muttei silloinkaan luonnollista. Ja samaa on syytä toki pohtia muissakin kohdin kun jotain sisäistetään. Silti silloinkin on syytä muistaa niitä harvoja asioita joita Kristuksen sanomana on jäänyt talteen, mukaillen, ”Ei se mitä suuhus pistät, vaan se mitä suustas päästät”, Markus 7..

Useimmiten kait luonnollisuuden korostamisessa on kyse vallitsevan yhteiskunnan luonnonvastaisuuden-kapinallisuuden esiintuominen. Jos se vaatii ulkomailta tuotuja ”luonnollisuuden oppeja”, kuinka tarpeellisia ne ovatkaan!